Snow bearded terrier

Aika on rientänyt hirveää kyytiä ja Watti-poika täytti viime viikolla jo 5kk. Varpaiden järsiminen on mennyttä aikaa ja sisälle pissitään enää korkeintaan kerran/pari päivässä. EI sana on vihdoin iskostunut pojan ymmärrykseen, mikä ei tosin tarkoita, että sitä aina toteltaisiin - ainakaan ihan heti. Uusin raivostuttava keksintö on hihnassa roikkuminen, mikäli koira ei pääse lenkillä haluamaansa suuntaan. Lumi on Watin mielestä aivan mainio keksintö. Sitten vaan pitää loppumatka päästä matkaamaan sylissä, jos tassuihin kertyy oikein paljon lumipalloja.

Totally exhausted

It’s been a few weeks without an update. When I started this blog, I was planning on making almost daily updates, but I really had no idea how exhausting a life with a little puppy can be! After taking him out 6-7 times a day, cleaning pee and poo, playing with him etc.  I just have no juice left in me. He is now 12 weeks old. Yesterday we had a play date with a 12 week old Dachshund and a 9 week old Toller. At first our little boy was a bit nervous, but after a few minutes, he started playing happily. He is also starting to have gray hair on his nose and fore head and his weight has gone from 1kg (2,2 lbs) to 1,8kg (3,97 lbs).

Enpä olisi ikinä uskonut kuinka täydellisesti pieni pentu voi ihmisestä viedä mehut. Tarkoitus oli tehdä tiuhaan päivityksiä pennun alkuvaiheista, mutta tuntuu, ettei aikaa ja voimia riitä mihinkään kaiken ulkoilun, siivoamisen, leikkimisen yms. jälkeen.  Pentu on nyt 12 viikkoinen. Näihin viiteen viikkoon mahtuu paljon naurua ja myös pelon hetkiä, sillä toissaviikolla meidän pienelle tuli todella raju vatsatauti. Poika ripuloi ja oksensi sellaista tahtia, että ihan muutamassa tunnissa pentu oli niin heikkona, että vain makasi paikallaan ja tärisi. Onneksi parin soittokierroksen jälkeen saatiin akuuttiaika eläinlääkärille ja pentu sai pahoinvointilääkettä ja nesteitä. Pian pentu oli taas entisellään ja täysi vauhti päällä. Kiitos Vaasan kaupungin pieneläinklinikalle!

Pennun paino on viidessä viikossa noussut kilosta 1,8 kiloon ja kasvoissa on alkanut turkki vaihtaa väriä hopeanharmaaseen. Viikolla poika sai ensimmäiset rokotukset (meni hienosti – kaveri ei edes huomannut koko juttua) ja eilen käytiin ensimmäisillä pentutreffeillä. Ensi alkuun meidän poika jostain syystä piti 12 viikkoista mäyrispentua hurjan pelottavana ja olisi vaan tullut syliin turvaan, mutta pienen alkuhämmennyksen jälkeen leikki lähti iloisesti käyntiin. Reilun puolen tunnin riehaamisen jälkeen kaveri sitten sammahtikin niin totaalisesti, että nukkui muutaman tunnin putkeen. Muuten tuota poikaa onkin todella vaikea saada väsytettyä kun sillä tuntuu virtaa riittävän paljon kauemmin kuin minulla.

Puppy pics

 ”My mom subscribed Readers Digest and they sent this cool box!”

 “Mommy gave me my first ball. This is so much fun!”

“I know mommy thinks I’m super cute when I do this”

He is home!

Our little furbaby came home yesterday. He has grown so much since we last saw him! Our journey went quite OK - he slept most of it. Only time he whined a bit, was when a little Frenchie puppy came to sit close to us and I didn’t let him go meet the other pup. When we got home he was very playful and he investigated his new surroundings without any hesitation (trying his sharp little teeth on everything!). After an hour or so, he was still going like a Duracell bunny and we humans were completely exhausted! He also ate his kibble and used the paper we have put near the door.  We have also been to the “great outdoors”, but everything there is way too interesting to waste time on pee and poo.

Koiravaavi on vihdoin kotona! Matka junalla Tampereelta Vaasaan meni ihan OK. Taksissa asemalle/asemalta tuli kyllä vähän huono olo. Uudessa kodissa leikittiin sitten heti riehakkaasti ja tutkittiin kaikki paikat. Kaikkia tavaroita piti myös kokeilla hampailla. Ruoka ja vesi kelpasi heti ja pissipaperillakin on ahkerasti käyty. Pari hutiakin on tullut, mutta yllättävän hyvin tuo pikkukaveri on osannut paperille hakeutua. Ulkonakin on jo koitettu käydä, mutta ulkona pissiminen ei nyt oikein vielä luonnista. Siellä on tietysti kaikki pienelle niin kovin uutta ja jännää. Autoja pitää jäädä tuijottamaan, fillareiden perään tekisi mieli juosta ja ruohoakin pitäisi vähän maistella.

Almost there

Our new puppy is coming on Monday. Four days! Tomorrow we will go and buy some last things we need for the puppy – some plastic covers to protect wires and a rubber mat to use when bathing the puppy so he won’t slip. Weekend will be spend puppy-proofing our home.

Pennun kotiutumiseen on jäljellä neljä päivää ja jännitys sen kuin kasvaa. Viikonloppuna koitetaan tilkitä kaikki kolot joihin pentu voisi saada itsensä jumiin ja suojata johdot. Kahden akvaarion, tietokoneiden, yms. takia johtoja on niin paljon, ettei kaikkia saa millään piiloon. Ostettiin sellaista pahan hajuista/makuista karkotetta ja toivottavasti se poistaa heti alkuunsa pennun kiinnostuksen johtoihin.

Ensimmäinen (tuskin viimeinen) kommelluskin tapahtui pentuun liittyen. Kun kävimme pari viikkoa sitten pentua katsomassa, ostimme jo samalla asemalta junaliput tulevaksi maanantaiksi kun menemme pennun hakemaan. Tuossa nyt sitten huomattiin, että ne uudet junaliput oli vahingossa menneet roskiin niiden edellisen reissun käytettyjen lippujen kanssa. Mahtihienoa. Ei kun ostaen uudet liput. No ompahan siellä lemmikkivaunussa hyvin tilaa, kun meille on kahdet paikkavaraukset.

Pennun rekisteröintikin on nyt mennyt Kennelliittoon. Pikkuisen täydellinen nimi on Merihelmen Qashqai Star.

Here he is!

Here is our little baby! We went to see him a week ago for the first time. He is 5 weeks old in this photo.

Tässä meidän pikku Watti. Kävimme viimeviikolla ennen lomille lähtöä katsomassa poikaa ensimmäisen kerran. Tässä kuvassa pentu on 5 viikkoinen pikku nöpöläinen.

Kirjaoppia

To further educate myself in puppy training etc. I have acquired some dog literature. I’ll be writing this review in Finnish since the books are also in Finnish.

Tietoa ja ohjeita melkein asiaan kuin asiaan on nykyään tietysti netti pullollaan. Minä olen kuitenkin sellainen dinosaurus, joka tulen pitämään viimeiseen asti kiinni paperikirjoista, joten koiraoppaitakin on tullut muutama jo hyllyyn hankittua.

Tuire Kaimio – Pennun kasvatus (uusittu painos) 288s.
Tämän kirjan ostin, koska tätä on kovasti kehuttu koirakeskusteluissa ja monien kasvattajien sivustoillakin. Kirja on varsin perusteellinen opas pennun kaikkiin ikävaiheisiin ja koulutukseen. Kirja opastaa hyvin myös sopivan pennun valintaan pentueesta ja pennun tärkeisiin ensimmäisiin päiviin uuden perheensä parissa. Itseäni ilahdutti erityisesti pennun hoitoon liittyvät tarkat vaiheittaiset ohjeet, kuten pennun totuttaminen kynsien leikkuseen ja muihin hoitotoimenpiteisiin sekä pennun yksinoloharjoitukset. Joidenkin käskyjen kouluttaminen (kuten käskystä istuminen) ei Kaimion tavalla oikein käy minun pirtaani sillä myönnän rehellisesti, ettei minulla riitä kärsivällisyys odotella, että pentu keksisi itse istua...ja sitten taas odotella, että pentu itsestään istuisi uudelleen harjoituksen toistamiseksi vaan koen itselleni toimivammaksi pennun johdattelemisen haluttuun toimintaan makupalaa apuna käyttäen. Joltain osin kirja on myös suorastaan liian perusteellinen. Viisi kokonaista sivua pelkästään valjaisiin totuttelusta saa tuntemaan, että pennun kasvatus taitaa sittenkin olla melkoista rakettitiedettä, mutta ainakaan tämän kirjan kanssa ei jää mitään epävarmuutta siitä, miten asiat tehdään. Kokonaisuudessaan erittäin tuhti ja suositeltava paketti pentutietoutta.

Caroline Davis – Koiranpennun kesytys 192s.
Koiranpennun kesytys on pieni mutta melko monipuolinen opas pennun hankintaan ja kasvatukseen. Kirjassa on käsitelty niin elämäntapaan-/tilanteeseen oikeantyyppisen koiran valintaa, pennun tutustumista uusiin ihmisiinsä kuin hoitoa ja koulutustakin. Jopa pari koiranherkku reseptiäkin löytyy. Koska pieneen kirjaan on ahdettu laajasti erilaista asiaa, on tuloksena se, että mihinkään yksittäiseen asiaan ei ole perehdytty kovin syvällisesti. Kirjan ehdottomasti parasta antia on peruskäskyjen (istu, maahan, paikka jne.) koulutus. Nämä on neuvottu selkeästi ja jokaisesta vaiheesta on hyvät kuvat. Lisäksi mukana on yhtälailla selkeästi ohjeistettuna ”vähemmän tärkeitä” temppuja kuten kieriminen, tassun antaminen ja vanteen läpi hyppääminen. Nimenomaan käskyjen opettamiseen tämä kirja onkin omiaan. Koiranpidon yleisteokseksi kirja on kuitenkin liian suppea. Plussaa vielä rennosta ei liian tietokirjamaisesta kirjoitustyylistä.

Tri Bruce Fogle – Koiran omistajan käsikirja 288s.
Kirjoittaja on eläinlääkäri ja se kyllä paistaa selkeästi tästä kirjasta. Kirja alkaa perehdytyksellä koiran fysiikkaan, hormonitoimintaan ja aisteihin. Loppupuolella taas peräti 76 sivua on omistettu koirien yleisimmille sairauksille ja loisongelmille sekä näiden hoidolle. Myös loukkaantumiset ja koiran ensiapuohjeet löytyvät tästä osiosta ja  koiran tunne-elämän ongelmatkin on huomioitu. Näiden lisäksi kirjasta löytyy tavanomaiset koiran kotiuttamiseen, hoitoon ja koulutukseen liittyvät asiat. Koulutusvaiheista on kuvat, joskaan ei aivan yhtä hyvät kuin tuossa Davisin kirjassa. Kirjassa on myös esiteltynä 70 koirarotua. Ihan kivaa tietoa, mutta ehkä lopulta kuitenkin turhan suppea otanta ainakaan ainoaksi koirarodun valintaoppaaksi.  Kaikkiaan tämä kirja on hyvä yleisteos koiranomistajalle ja ihan suositeltava hankinta jo pelkästään tuon koiran terveydenhuolto-osionkin ansiosta.

Kibble, kibble, kibble

For the past few nights my dreams have had a recurring theme – dog food. Yes, that is right people, I have actually been dreaming about kibble. I’d much rather dream about Johnny Depp, but I’ve spent hours and hours searching info about suitable puppy foods so no wonder I’m dreaming about kibble.

I live in fear, that if I feed him wrong, my puppy will get allergies; have ear and eye problems, itchy skin, lifeless hair and upset stomach.

It was so easy with our old husky. We didn’t know much about doggy nutrition. We just fed him some cheap supermarket brands and whatever we ate ourselves. He never had any health issues and he looked gorgeous. Only time he ever had stomach upsets was the time he managed to steal and eat one XXXL size roulade cake.

So what should the puppy food be like? These are some recommendations that I have seen in many dog info sites and discussion forums:

- High in protein (around 30%)
- Reasonable high in fat (around 20%)
- The smaller the breed the higher the metabolic energy should be
- Meat source should be the first item in the ingredients list
- No wheat and possibly no grain at all to prevent allergies

Some sources also say no corn so I was quite surprised to notice that some dog foods don’t actually contain ANY meet and all the protein comes from corn. That doesn’t sound like natural food for a dog.

And this is where we come to that metabolic energy. I have compared many brands and noticed that even though two brands have the same protein and fat content, they may have very different metabolic energy. Cause for this is, that one brand is using more ingredients that the dog can’t actually use for energy. If the food has low metabolic energy, puppy needs to eat bigger bowls of it – resulting to bigger piles of poo. If the food has high metabolic energy, smaller amount will be enough, meaning that a pricier quality dog food may not be that pricey after all when one bag last a longer time.

After all that comparison, I have narrowed my list to two brands – Acana small breed puppy and Brit Petit. In addition to the above listed things, I also had to take into consideration that a Yorkie puppy has a very small mouth so kibble size should also be small. Naturally I will first start feeding my little puppy with the same food his breeder has given him and then gradually introduce him to new food.

Let’s hope that now that my decision has been made, I can start dreaming about juicier subjects than dog kibble.

Getting crafty

I had this cute paw print ribbon so I decided to make a leash for our puppy myself. I thought it would only take a moment, but it actually took several hours since I had to sew it by hand.

The leash is 180 cm long and I used about 4 meters of 10 mm wide grosgrain ribbon. Two lengths are sewn together and short lengths of ribbon are used to strengthen the point where the clasp is attached and the part that goes around my wrist. I also included a ring for attaching my poop bag holder :)

Doubled grosgrain ribbon is very strong so I think this leash will last a long time (unless he chews through it).

How much stuff does a little Yorkie need?

A while back I read an article about “de-cluttering your life”. It said that nobody really needs more than 260 items. Everything you own – clothes, dishes, cosmetics, books, furniture….everything in that 260. I wonder how they came up with that exact figure. Anyway it cannot be correct as it seems even our puppy will need more items than that.

So far I've bought:

Doggy bed
Two bowls (that is 2 separate items)
Pads for house training
Collar
Kong toy
Rope toy
Doggy bag for travelling
Two paw print blankets (one for the sofa, one to be placed next to my bed)
Shampoo
Conditioner
Brush
Comb
Round tipped scissors for facial hair
Another pair of scissors for other hair
Nail scissors
Two tooth brushes
Eye and ear wipes
Towel
(I swear this dog has more grooming products than I do)
Poop bags
Poop bag dispenser (YES I really do need this!)
Tiny bone shaped snacks for training (so cute!)
XS size rawhide and chicken filet bones
Bunny (super cute!)
Football (I’m sure my puppy will root for Brazil like I do)

OK, so this isn't 260 items (yet), but I’m still missing a lot of stuff. And are the above listed all necessary? OF COURSE they are! Although my mum who currently lives with me says she may have to move out because she can’t fit in here with the dog and all his possessions.

A Yorkie was born

After years of planning it is finally happening. A little Yorkshire terrier boy was born last week and he will be our very own puppy - our very first puppy too. We had a Siberian husky when I was a kid, but he was an adult dog when we got him so this whole “puppy experience” will be new to us. I haven’t seen our Yorkie yet since his breeder does not allow visitors until the puppies are 5 week old and it’s difficult to imagine how tiny he must be right now.

At the moment I call him Pikkis (comes from a Finnish word pikkuinen which means very tiny) but I’m still trying to find that “ultimate Yorkie name” for our little baby. In my search for the perfect name, I have visited quite a few web sites listing doggy names. It surprises me how many people give their dog some very ordinary human name. People can of course name their dog what ever they want - it’s just that in my mind’s eye, I can see myself yelling “Dave” or “Pete” in a park and people will look me in pity thinking it’s my husband that has strayed away and not my dog.

Anyways. This is where its starts. If everything goes OK, that little Yorkie boy will move in mid-August.  I’m sure he will make a mess everywhere, eat our socks and chew our furniture but also fill our days with laughter and puppy kisses.